torstai 15. maaliskuuta 2012

Lemströmin kanava - Lemland

Kuvattu 15.3.2012 itään.
Viisi-kuusi kilometriä Maarianhaminasta 3-tietä Lemlandiin päin sijaitsee kaunis Lemströmin kanava. Meiltä sinne on vain jotain reilut kolme kilometriä. Kanavan ympäristö on tosi kaunis kesäaikaan. Ajan kanavan yli joka päivä töihin mennessäni, ja töistä tullessani, tottakai!

Kanava rakennettiin jo 1882, ja se lyhensi merimatkaa koillisesta saaristosta Maarianhaminaan huomattavasti.

Jo viikinkiajalla täältä meni vesireitti, mutta silloin ei tarvittu kanavaa. Tämä ikivanha vesireitti sitten parannettiin ja venäläiset sotavangit kaivoivat tämän kanavan, ja rakensivat siihen graniittireunukset.

Kanavan yli johtaa silta, joka kesäaikaan avataan joka tunti veneitä varten. Matalat veneet pääsevät alitse ilman sillan avaamistakin.

Kesä 2005, Lemströmin kanava
Siltavahtina on minun entinen vuokraisäntäni, joskin siinä on muitakin vahteja, koska silta avataan aamu aikaisesta iltamyöhään. Siltaa ei avata öisin, mutta soittamalla saa kanavavahdin tulemaan avaamaan sen. Se maksoi viime vuonna kympin, en tiedä mitä se nyt maksaa. Hinta on ollut sama niin kauan kuin olen asunut täällä.

Itsekin olemme ajaneet kanavan läpi veneellä.

Kesäisin siellä pidetään kanavajuhlat,  Kanalkalaset , ja silloin siellä on kaikenlaista ohjelmaa, myyntikojuja yms. Poliittiset puolueetkin järjestävät kaikenlaisia kisoja ja jippoja siellä silloin. Yhtenä kesänä oli uimakilpailu kanavan yli. Eri puolueiden maakuntahallituksen edustajat uivat yli kilpaa. Oli hauska katsella!

Kanavan varressa sijaitsee taiteilija Victor Westerholmin ateljee ja kesäkoti nimeltä Tomtebo. Victor Westerholm perusti vuonna 1886 Önningebyn taiteilijasiirtokunnan, johon kuului maalareita sekä Ruotsista että Suomesta. Siirtokunta toimi vuoteen 1914 saakka. Monien maalausten aiheet ovat peräisin kanavan lähiympäristöstä. Tiedot  Lemlandin kunnan turistiesitteestä.

Laitan lisää kesäkuvia tähän, jahka löydän niitä, tai sitten otan uusia kesällä.

Kesä 2005, tulossa kanavalle.
Kesä 2005. Poistumassa kanavalta.
Kanavan varrella. Lunta vielä jäljellä.
Kuvattu 7.3.2012 itään.
Kuvattu kanavan sillalta itään 15.3.2012. Lunta ei ole enää jäljellä. 

Kuvattu 7.3.2012 itään. Joutsenia ja muita lintuja oli paljon.

Kuvattu 15.3.2012 

Kuvattu 15.3.2012, länteen.
Huomaa selkeä jään reuna. 

Kuvattu 15.3.2012 itään.
Kuvattu 15.3.2012  itään.
Kuvattu 15.3.2012.
Telkän pönttö?
Kuvattu 15.3.2012 länteen.
Kuvattu 15.3.2012  länteen.



tiistai 6. maaliskuuta 2012

Lemland, Knutsboda

Minä asun Lemlandin Knutsbodassa.
Tässä Knutsbodan kylä. Tämä Knutsbodavägen on vajaat 700 metriä pitkä. Kuvassa näkyvän keltaisen
talon takaa tämä pikkutie tulee takaisin päätielle. Keltainen talo on kotini.
Tuulimyllyjä on tuolla talojen takana, mutta ne eivät näy kuvassa kun on niin kirkasta.

Tässä pikkuisessa Knutsbodan kylässä on vain ehkä parikymmentä taloa. Itse Lemlandin kunnassa on reilut 1800 asukasta, eli ei kovin paljon.

Knutsboda on päätie numero 3:n varrella, ja tie päättyy Långnäsin satamaan (meiltä noin 18 km) ja toisessa päässä, meiltä noin (10 km), Maarianhaminan kaupunkiin. Meidän talo on aivan tämän tien varressa, hiukan liiankin lähellä, tontti rajoittuu tiehen.

Suomenkielisiä täällä on 4,2 %, ruotsinkielisiä 93,6 % ja muita 2,1 %.

Moni mantereella asuva ei ymmärrä sitä, ettei monikaan ahvenanmaalainen osaa suomea. Mutta sille on luonnollinen selitys.

Ensinnäkin laivayhteys Ruotsiin on paljon lyhempi ja erittäin paljon halvempi kuin Suomeen mantereelle. Täältä käydään usein ostoksilla Ruotsin puolella juuri sen takia, siitä selviää puolessa päivässä. Jos lähtee aamulaivalla Ruotsiin, voi palata iltapäivälaivalla takaisin, tai lähteä iltapäivälaivalla ja tulla iltalaivalla takaisin.

Suurin osa ahvenanmaalaisista menee Ruotsiin opiskelemaan, mantereelle lähtevät vain melko harvat, koska ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat kiven alla, eikä kaikille aloille edes ole ruotsinkielistä vaihtoehtoa.

Matka mantereelle on kallis ja pitkä. Lyhimmillään matka-aika on reilut neljä tuntia, silloin Turkuun. Hinta vain on moninkertainen verrattuna Ruotsiin meneviin laivoihin. Täältä pääsee henkilöauto ja 5 ihmistä Ruotsiin Kapellskäriin tai Grislehamniin alle kympin per nenä.

Saaristotiekin on olemassa mantereelle, mutta sekin tulee kalliiksi. Jos haluaa tulla autolla takaisin pääsaarelle suoraan, ilman yöpymistä, se maksaa suurin piirtein saman verran kuin esim. Vikingillä Turusta tänne auton kanssa.

Tämä johtuu siitä, että on tehty sellainen järjestely, että pääsee halvemmalla, jos yöpyy jossakin saaristossa, niin saa halvemman lipun saaristolautoille. Jos ei yövy, vaan menee suoraan pääsaarelle, pitää maksaa kalliimpi hinta, ja sitten vielä yöpyminenkin. Siitäkin pitää olla kuitti, hotelli, mökki, leirintäalue yms. Loppujen lopuksi se tulee kalliimmaksi kuin laiva Turusta, ja aikaa menee paljon. Menomatka on toisin, silloin ei tarvitse maksaa ylimääräisiä maksuja eikä yöpymisiä. Mutta aikaa siihen kyllä tuhrautuu.

Olen mennyt saaristoreittiä kaksi kertaa. Tämä reitti on todella kiva juttu lomailijalle, esim. pyöräilijälle, kun ei muutenkaan ole kiirettä mihinkään, näkee samalla saaristoakin.

Tässä järjestelyssä on kai ajateltu sitä, että saataisiin saaristoon hiukan enemmän turisteja ja elämää kesäisin. Mutta minusta tuntuu, että se osuu omaan nilkkaan, kun on tuollaisia rajoituksia. Esim. asuntovaunun hinta saaristolautoilla on ihan älytön, jotain 160 € yhteen suuntaan.

Tässä teksti Ålandstrafikenin sivulta, he myyvät näitä lauttapaikkoja:

4. Miksi en voi varata autopaikkaa välille Galtby- Långnäs, Vuosnainen-Hummelvik tai päinvastoin ilman yöpymistä?
Saaristolaislautat ovat tarkoitettu ensisijaisesti saaristokuntien vakituisille asukkaille. Lautat ovat pieniä ja mitoitettuja saaristolaisten tarpeisiin. Koska saaristolaislautat rahoitetaan verovaroin, emme voi kilpailla yksityisten varustamoiden kanssa. Emme varaa saariston läpikulkumatkoja, sillä se suosisi Manner-Ahvenanmaan kuntia saaristokuntien kustannuksella.


Kuutamo Knutsbodassa lokakuussa.
Lemlandin kirkko.

Lemlandin kirkko
Talomme kuutamolla.



sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Sottunga

Sottungan vierasvenesatama, meidän Amfitrite taaimmaisena.
Kun olimme Föglön reissulla, kävimme mutkan myös Sottungassa. Se on todella pieni kunta Ahvenanmaan saaristossa. Se taitaa olla Suomen pienin kunta, 107 asukasta.

Siellä oli todella mukavaa, koska ihmiset olivat erittäin ystävällisiä. Ja tottahan turisteja pitää kohdella hyvin, koska suuri osa elannosta ansaitaan turistien kautta kesäisin.

Sottungassa on pieni, mutta mukava vierasvenesatama, eikä se ollut kalliskaan.

Kauppaan oli ikävä kyllä matkaa pari-kolme kilometriä, mutta yllätys yllätys! Parkkipaikalla oli useita vanhoja polkupyöriä ostoskoreineen, ja niiden vieressä vajan seinässä kyltti, että ole hyvä, lainaa pyörää kauppareissuun, ja palauta se sitten samaan paikkaan.

Sottunga, taustalla saaristolautta.
Ja niinhän me lainattiin pyörät ja mentiin kauppaan. Siellä olikin kiva tunnelma, taitaa olla ihmisten yhteinen olohuone!

Takaisin pyöräillessämme näimme kaksi keskelle tietä pysäytettyä autoa, toinen oli tullut satamasta päin ja toinen kaupalta päin. Siinä ne sitten olivat keskellä tietä ja kuskit juttelivat niitä näitä keskenään. Olivat kai tuttuja ja vaihtoivat muutaman sanan siinä. Siellä ei kai kulje niin paljon autojakaan, koska pysähtyivät keskelle tietä, ajokaistalle. Meitä hiukan nauratti sellainen.

Palatessamme jätimme pyörät samaan paikkaan mistä me ne lainasimme.

Sottungan vierasvenesatama, Amfitrite.
Huomaa Siljan laiva veneemma katon yläpuolella.
Koska on valoisaa koko yön kesällä, istuimme veneellä katselemassa satamassa olevaa toimintaa myöhäiseen iltaan saakka.

Siellä ei ollut erityisen vilkasta, mutta saaristolautta tuli siihen säännöllisin väliajoin, ja silloin oli hetken aikaa vilinää.

Saaristolautalta tuli kuorma-auto illalla kuuden maissa, jonkin paikallisen vihannesyrityksen auto. Kuljettaja oli käynyt jättämässä kuorman vihanneksia Maarianhaminaan vihannesvälittäjälle.

Hän pysäköi auton venesataman lähistölle ja käveli meidän veneemme luo. Hänellä oli kuulemma huutava tupakantuska, ja tupakat oli loppu. Hän kerjäsi kumppaniltani tupakan, ja hän antoikin kaksi.

Tämä tuli vastaan.
Mies sanoi, että hän voisi korvata ne vaikka vihanneksilla. Minä siihen, että sehän sopii, unohdimme ostaa vihanneksia kaupasta. Ja niin minä menin kuskin kanssa hänen autolleen, ja hän antoi tomaatteja, kurkkuja ja jäävuorisalaattia niin paljon että söimme niitä runsaasti viikon ajan, ja nehän olivatkin hyviä, aivan vasta poimittuja ja säilyivätkin kohtalaisen hyvin. Huomasin siinä samalla, että mies oli aikamoisessa tuiskeessa. Siis oli ajanut kännissä sitä kuorma-autoa! Huhh...

Meillä oli kotiin tullessamm jäljellä muutama jäävuorisalaatin pää, jotka jouduimme heittämään kompostiin, koska emme pystyneet syömään niin paljon. Mies kertoi antaessaan ne vihannekset, että hän kuitenkin joutuu heittämään ne kompostiin, koska heillä niitä riittää. Otin siis hyvällä omalla tunnolla ison kasan vihanneksia vastineeksi kahdesta vaivaisesta tupakasta!

Tämäkin tuli vastaan.
Mies istuskeli siinä veneellämme ja vietti iltaa kanssamme tunnin pari, tarjosimme sitten parit oluetkin siinä. Hän lähti siitä sitten iloisen tyytyväisenä ajamaan kotiinsa kuorma-autollaan.

Olen kuullut, että saaristossa on harvoin ratsioita, ja siksi ihmiset eivät niin paljon piittaa säännöistä. Liekö tämä kuski sitten lauttamatkan aikana juonut itsensä humalaan. Manner-Ahvenanmaan teillä on usein ratsioita ja riski joutua kiinni on todella suuri.

Illemmalla menimme erääseen sataman vieressä olevaan pikkuruiseen kahvilaan iltakahville, ja sielläkin oli kodikkaan ystävällinen tunnelma.

Meillä oli tällä kesäisellä lomareissulla tarkoitus mennä Kökariin saakka, mutta emme päässeet sinne, koska oli niin kova tuuli kahdella kerralla jolloin yritimme. Siksi päädyimmekin ensimmäisellä  yritykysellä Föglöhön ja toisella Sottungaan. Ei se kyllä haitannut yhtään, nämä olivat tosi kivoja paikkoja käydä.

Ja tämä.
Olen ollut Sottungassa lomalla joskus 80-luvulla. Meitä oli sukulaisporukka, ja me vuokrasimme useamman mökin sieltä. Sekin oli kiva reissu.

Sillä reissulla yritimme kalastaa haukia, mutta eiväthän ne heinäkuussa ole kovin innokkaita. Näin kaksi suurta haukea makaavan matalassa kaislikossa, ihan veneemme alla, ja laitoin koukun ihan silmien eteen, eikä siltikään hauet värähtäneetkään. Sitten kun koukku koski kuonoon, potkaisi laiskasti pyrstöllään ja siirtyi hiukan kauemmaksi! Omituisia olioita!

Meillä oli oma vene mukana peräkärryssä, ja ajelimme sillä Maarianhaminaan asti. Silloin ei ollut katukahviloita mantereen puolella, mutta Maarianhaminassa oli, ja se oli meistä hyvin eksoottista! Kohta ne sitten tulivat Porvooseenkin.

Laiva näyttää suurelta tuolta saaren takaa tullessaan.

Föglö

Auringonlasku Föglössä heinäkuussa 2005
Sunset in Föglö july 2005.
Olin Föglössä K-Kaupan toimitusjohtajana jonkin aikaa. Sinne piti mennä lautalla joka päivä, ja matka kesti tunnin yhteen suuntaan, joten en koskaan ollut kotona ennen iltakahdeksaa, koska lautan lähtöajatkaan eivät oikein sopineet.

Se kävi aika raskaaksi ajan myötä. Koska piti mennä tarkistamaan kylmälaitteet aina sähkökatkoksen jälkeen, piti myös vapaapäivinä mennä sinne katsomaan että kaikki laitteet ovat menneet uudelleen päälle. Edestakainen matka kesti yhteensä neljä tuntia odotusaikoineen, koska lautta ei kulje koko ajan. Eli siihen tuhraantui sitten oikeastaan hyvin ansaittu vapaapäivä, jos joutui lähtemään tarkistureissulle,. Sähkökatkokset saaristossa ovat aika yleisiä.

Föglö Åland in our own boat Amfitrite
Our boat Amfitrite in Föglö Marina
Nämä kuvat, mitä tähän laitan, on otettu ennen kuin minulla oli aavistustakaan, että tulen olemaan vielä töissä tällä saarella.
Lintuja luodolla
Föglö Marina
Föglö Marina
Veneessä, taustalla näkyy Föglö Marinan laituri
In our boat in Föglö Marina
Oluella Seagram-ravintolassa Föglö Marinassa.
Täällä on erittäin hyvä kalapöytä tarjolla kesäisin.
Beer in Restaurant Seagram in Föglö Marina.
They have very good fish buffet summertime.
Itse itsestä otettu kuva veneessä Föglö Marinassa.
Selfie taken in our boat Amfitrite in Föglö Marina.



lauantai 3. maaliskuuta 2012

Bomarsund - Sund

Tämä kuva on Puttes Campingilta,
joka on Bomarsundissa. 
Olen jo pitemmän aikaa ajatellut alkaa kirjoittamaan juttua Ahvenanmaasta.

Tuolla faktasivulla on tietoja Ahvenanmaasta, tänne tekstisivuille laitan matkakertomuksia, kuvia yms.

Tähän ensimmäiseen tekstiini laitan muutamia kuvia, mitä olen ottanut kun olen veneillyt tai pyöräillyt täällä.


Tässä ensimmäiset kuvat. Ne olen ottanut veneretkellä Puttes Campingilla, Bomarsundissa yöpyessäni.

Puttes Camping on Bomarsundin kupeessa, ja sinne mennessä näkeekin esim. Bomarsundin linnoituksen osia tykkeineen korkealla kallion päällä.

Tälle campingalueelle pääsee myös maanteitse, esim. autolla ja pyörällä, kun suuntaa tietä numero 2 kohti Godbytä. Kun tullaan Bomarsundin alueelle, tien varresta löytyy myös Puttes Campingin vastaanottorakennus vasemmalta puolelta. Tämä on periaatteessa Bomarsundin raunioiden keskellä. Rannassa on saunakin, ja mahdollisuus grillata yms. kuten normaalilla campingalueella.

Täällä on kallioilta todella mahtavat näköalat! Kannattaa kiipeillä!

Tykkitorni, osa Bomarsundin linnoitusta, veneestä kuvattuna.

Amfitrite, jossa yövyimme, laiturissa. Kuva on melkeinpä
eksoottisen näköinen. Ylhäältä kalliolta kuvattu.
Kuvauksellinen puunkäkkyrä.
Kävin vaeltamassa täällä kallioilla, mistä on mahtava näköala
merelle, Puttes Camping vasemmalla, avomeri oikealla.
Kuvassa taustalla, alhaalla rannassa, on veneemme
Amfitrite laiturissa. Vene ei silti näy tässä.
Amfitrite laiturissa
Keula kohti kotia.